Trust-M uutiskirje nro. 3

“Design is the act of seeing something that we want to be better, and then the activity of making it better.” -Paul Pangaro

Monille muotoilu ja suunnittelu ovat tuttuja termejä esim. huonekalujen, vaatteiden tai arkkitehtuurin yhteydessä – monesti näihin viitataankin englanninkielisellä termillä design. Myös digitaalisten palvelujen muotoilu on yhä olennaisempi suunnittelutyön muoto. Palvelumuotoilun avulla pidetään huolta mm. verkkopalveluiden ja mobiilisovellusten helppokäyttöisyydestä ja sopivuudesta tarkoitukseensa, mutta myös asiakaspalvelun kohtaamisia ja prosesseja on tärkeää pohtia muotoilun keinoin.

Kaikkea suunnittelutyötä kuvastavat ratkaisuhakuisuus ja tulevaisuusorientaatio. Suunnittelu on aina kulttuurista, normatiivista ja poliittista: suunnittelija määrittelee toimintatapoja ja olosuhteita, jotka vaikuttavat tuhansien, jopa miljoonien ihmisten arkeen, käsityksiin ja toiminnan edellytyksiin. Nämä suunnittelun luonteenpiirteet korostuvat maahanmuuton ja kotoutumistyön parissa, sillä hiljattain uuteen maahan muuttaneet saattavat olla haavoittuvassa asemassa, ja heidän taustakulttuurinsa vaikuttaa huomattavasti siihen, miten heidät pitäisi kohdata.

Tässä piilee myös palvelumuotoilun keskeinen dilemma: monimutkaisia sosio-kulttuurisia ilmiöitä ei voida pelkistää yhdeksi kaikille sopivaksi ratkaisuksi johtuen ihmisten moninaisuudesta, mutta samalla palvelun tarjoajan on mahdotonta tarjota kaikille henkilökohtaisesti räätälöityä palvelua. Ajatellaan esimerkiksi erilaisia henkilökohtaisia tarinoita muuton taustalla tai perustavanlaatuisia eroja kielien ja kulttuurien välillä, tai vaikkapa erilaisia tapoja ymmärtää peruskäsitteitä kuten “koti”, “perhe” tai “kotimaa”, puhumattakaan teoreettisemmista käsitteistä kuten integraatio, osallisuus tai luottamus.

Trust-M -hanke lähestyy kulttuurisen kotoutumisen haasteita myös palvelumuotoilun keinoin. Erilaisia muotoilun ja suunnittelun perinteitä edustavat tutkijamme ovat pohtineet mm. miten maahanmuuttajille kohdennetun palvelutarjonnan olemassaolosta viestitään kohdeyleisölleen siten, että palvelutarjonnasta saa selvän käsityksen ja ne vaikuttavat houkuttelevilta. Espoon kaupungin kanssa olemme kehittäneet ratkaisuja siihen miten uusi kuntalainen voidaan toivottaa tervetulleeksi aiemmin maahanmuuttaneiden toimesta. Olemme myös kehittäneet menetelmiä, joilla eri kulttuureista tulevia asukkaita voisi kutsua ja sitouttaa osaksi erilaisia kehitystoimia. Kaikkea tätä on toteutettu huolellisessa vuoropuhelussa Espoon kaupungin ja monen järjestön kanssa (mm. NiceHearts ry:n Naapuriäidit-toiminta, Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry). Ennen kaikkea, palvelumuotoilijoina pyrkimyksemme on ollut tunnistaa ja tunnustaa suunnittelutyön tuoma valta ja varsinkin siihen liittyvä vastuu: “With great power there must also come great responsibility”. Keskeisiä keinojamme ovat olleet mm. osallistava suunnittelu, huolenpidon etiikan perinteet sekä menetelmät, jotka herkistävät tutkijat rakentamaan ymmärrystä ja empatiaa palvelujen kohteena oleviin ihmisryhmiin ja yksilöihin.

Vastauksena otsikon kysymykseen myös kotoutumista voi muotoilla. Tämä kuitenkin edellyttää erityistä huolellisuutta, herkkyyttä ja suunnittelijan moraalisen kompassin kalibrointia.

Edellisen uutiskirjeen jälkeen verkkosivuillemme on lisätty seuraavat julkaisut:

Equitable and Inclusive PD for Public Services: Using Shared Reflexivity to Unpack Enablers and Limitations artikkeli tarjoaa käytännönläheisen ja rehellisen näkökulman siihen, mitä osallistavan suunnittelun tekeminen aidosti inklusiivisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi vaatii silloin, kun työskennellään heikommassa asemassa olevien maahanmuuttajayhteisöjen kanssa.

Agency, Autonomy, and Relationality in Public Services: Tales of Migrant Mothers in Finland artikkeli tarjoaa tuoreen näkökulman siihen, miten parempia julkisia palveluja kannattaa suunnitella huomioimalla yksilön sijaan laajempi suhteisiin perustuva kokonaisuus, johon kuuluvat myös taustalla usein näkymättömiksi jäävät tukiverkostot. Artikkeli haastaa tarkastelemaan palvelujen kehittämistä pelkän tehostamisen ja digitalisaation näkökulman sijaan ihmisten todellisten elämäntilanteiden ja avun hakemisen tapojen kautta.

Verkkosivujemme blogit osiosta löytyy myös:

AI Is Becoming More Confident kirjoituksessaan Silas Rech kertoo siitä, millaisia muutoksista tekoälyn tavassa puhua on huomattavissa ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla laajemminkin yhteiskunnassa.

Toolkit for Trust-M Speculative Video Workshop Olemme tuottaneet tutkimuksemme pohjalta kolme lyhyttä videota ja rakentaneet niiden ympärille työkalupakin. Sen tavoitteena on auttaa siirtämään keskustelun painopistettä teknisistä ratkaisuista kohti suhteisiin ja hoivaan perustuvia käytäntöjä. Voit katsoa videot itse ja pohtia, millaisia ajatuksia ne sinussa herättävät.

Kiinnostavimmat podcastit:

Onko tekoäly taikasauva, joka tekee julkisista palveluista vähemmän byrokraattisia? | Tiedeykkönen | Yle Areena podcastissa pohditaan, voiko tekoäly todella tehdä julkisista palveluista sujuvampia ja vähemmän byrokraattisia vai liittyykö siihen liiallisia odotuksia. Jaksossa mm. Aaro Tupasela kertoo Aurora AI -hankkeesta ja sen herättämistä eettisistä kysymyksistä, kuten siitä, voiko julkisen sektorin tekoäly ohjata kansalaisia kohti “hyvää elämää”.

Designing Inclusive and Equitable Public Services Through Participation (Finland). A talk with Annukka Svanda (only in English) podcastissa väitöskirjatutkija Annukka Svanda keskustelee inklusiivisesta julkispalveluiden palvelumuotoilusta.

Tutustumisen arvoiset palvelut:

FAKTA-lähde kokoaa suomalaista informaatioympäristöä käsittelevän tutkitun tiedon yhteen paikkaan – Faktabaari Faktabaarin faktalähde hankkeen lanseeraus lähestyy. Jos et ole vielä kuullut mistä on kyse, kannattaa käydä tutustumassa asiaan täällä.

Lakitutka.fi Turun yliopisto ylläpitää hyödyllistä palvelua, jonka tavoitteena heidän omien sanojensa mukaan on: “lisätä kiinnostusta lakien syntymekanismeihin ja tuoda lakien säätämiseen liittyvää tietoa yhä useamman saataville. Tarkoituksena on edistää lainsäädännön läpinäkyvyyttä, tuoda ilmi lainsäädäntöprosesseihin liittyvää vaikuttamista, tukea aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ja parantaa jokaisen osallistumismahdollisuuksia, sekä helpottaa lainsäädäntöön liittyvän tutkimuksen tekemistä.”

Blogikirjoitukset:

Neighbourhood mothers supporting research – recent publications – Neighbourhood mothers Tutustu Naapuriäitien julkaisemaan blogiin, jossa tutkijamme Rūta Šerpytytė kertoo yhteistyöstämme heidän kanssaan.

Espoon tekoälykäännöskokeilu päättyi | Espoon kaupunki Yhtenä Trust-M projektin tavoitteena oli pilotoida julkisia digitaalisia palveluita. Pääsimme konkreettisesti tukemaan Espoon kaupungin tekoälykäännöskokeilun toteutusta. Kokeilussa hyödynnettiin konekäännösteknologiaa alkuvaiheen kototutujlle suunnatun HelloEspoo.fi sivuston kääntämiseen 10 kielelle. Kokeilu on nyt tullut päätökseen ja voit lukea siitä lisää linkin kautta.

Integration 2026 tapahtumassa Irena Bakic ja Zahra Hosseini pitävät puheenvuoron osana Tekoäly ja digitaalisuus kotoutumisen edistämisessä – ohjelmaa keskiviikkona 28.10.2026 klo 13:15 – 15:30. Zahra ja Irena tarkastelevat puheenvuorossaan Espoon kaupungilla ja Trust-M-hankkeessa toteutettuja kokeiluja luottamuksen viitekehyksen kautta. Viitekehys on kehitetty yhdistämällä yhteiskuntatieteiden sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen näkökulmia, jotta luottamusta julkisissa, erityisesti digitaalisissa palveluissa, voidaan ymmärtää aiempaa kokonaisvaltaisemmin.

Kuntaliiton digisumpit -virtuaaliaamukahveilla Tom Bäckström ja Silas Rech pitävät kunta-alan työntekijöille puheenvuoron aiheesta: Tutkimuksesta käytäntöön: ihmislähtöinen tekoäly kunnissa – osallistava palvelusuunnittelu ja kielimallien vertailu torstaina 12.11.2026.