Kansalaisjärjestöt ovat usein ainoa silta
julkisten instituutioiden ja niiden ihmisten välillä,
joita näiden instituutioiden on tarkoitus palvella.

Text in English below

Arvoisat päättäjät,

Me allekirjoittaneet tutkijat, opettajat ja akateemisen yhteisön jäsenet olemme viime aikoina olleet yhä huolestuneempia hallituksen käynnistämistä merkittävistä leikkauksista Suomessa toimiville kansalaisjärjestöille. Nämä leikkaukset uhkaavat järjestöjen olemassaoloa. Leikkaukset aiheuttavat välitöntä haittaa viemällä elintärkeitä tukimuotoja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevilta ihmisiltä. Samalla ne aiheuttavat myös vähemmän näkyviä pitkän aikavälin seurauksia, kuten vaikeuttavat sellaista tieteellistä tutkimusta, joka perustuu ihmisten ja yhteisöjen todellisiin haasteisiin. Kehotamme päättäjiä harkitsemaan uudelleen näiden leikkausten välttämättömyyttä.

STEA-avustuksiin kohdistuvat leikkaukset pakottavat monet Suomessa toimivat kansalaisjärjestöt irtisanomaan työntekijöitään, vaikka ne tukevat haavoittuvassa asemassa olevien yhteisöjä. Tämä heikentää merkittävästi järjestöjen mahdollisuuksia tarjota apua ja tukea sitä tarvitseville. Vaikutukset osuvat erityisen voimakkaasti ihmisiin, joilla on jo ennestään vaikeuksia tulla nähdyiksi ja kuulluiksi sekä löytää paikkaansa yhteiskunnassa. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli maahanmuuttajataustaisten henkilöiden päivittäisessä tiedottamisessa ja neuvonnassa esimerkiksi digitaalisen palvelutuen, suomen ja ruotsin kielen kielikahviloiden sekä verkostojen rakentamista tukevien aloitteiden kautta. Kaikki nämä tukevat maahanmuuttajien kotoututumista, kansalaisosallistumista ja vahvistavat demokratiaamme. Kansalaisjärjestöt toimivat myös tärkeinä puolestapuhujina marginalisoiduille ja ”hiljaisille” ryhmille silloin, kun yhteiskunnallisia päätöksiä tehdään ja lakeja valmistellaan, sillä yksittäiset henkilöt eivät voi osallistua kaikkiin lainsäädännön valmistelua varten perustettuihin työryhmiin, vaan niihin voidaan kutsua kansalaisjärjestöjen edustajia.

Leikkaukset heikentävät myös niitä edellytyksiä, joiden puitteissa tutkimus voi tukea julkisten palvelujen kehittämistä ja parantamista. Me akateemisina toimijoina olemme usein riippuvaisia kansalaisjärjestökumppaneista, jotka auttavat meitä tavoittamaan tutkimukseen sopivia osallistujia, tarjoavat korvaamatonta ymmärrystä omista yhteisöistään ja auttavat rakentamaan luottamuksellisia suhteita tieteen ja yhteiskunnan eri ryhmien välille. Tämä on erityisen tärkeää osallistavassa ja ei-hyödyntävässä tutkimuksessa, jossa osallistujat nähdään tasavertaisina tiedon tuottajina eikä pelkkinä datapisteinä. Tällainen yhteistyö on mahdollista vain silloin, kun kansalaisjärjestöillä on riittävä rahoitus ja mahdollisuus käyttää aikaa tutkimuksen tukemiseen. On huomionarvoista, että tällaiset kumppanuudet jäävät usein rahoitusraportoinnissa epäsuoriksi ja näkymättömiksi.

Kansalaisjärjestöjä ei tulisi nähdä pelkästään julkisten palvelujen päälle rakentuvana sosiaalisen tuen lisäkerroksena. Ne ovat usein ainoa silta julkisten instituutioiden ja niiden ihmisten välillä, joita näiden instituutioiden on tarkoitus palvella. Kansalaisjärjestöt ottavat usein vastuulleen paljon työtä vaativia tehtäviä, kuten yhteisöjen rakentamista, luottamuksen vahvistamista, edustamista sekä tulkkaavaa ja välittävää työtä. Tähän kuuluu sekä kielellinen tulkkaus että monimutkaisten järjestelmien tekeminen ymmärrettäviksi ja saavutettaviksi. Nämä ovat tehtäviä, joita julkiset instituutiot eivät nykyisillä resursseillaan pysty hoitamaan. Tutkimuksemme osoittaa, että tähän rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset vaikuttavat merkittävästi niihin suhteisiin, institutionaaliseen luottamukseen ja ruohonjuuritason tietoon, jotka tekevät julkisista palveluista tasa-arvoisia ja universaaleja, kuten pohjoismaiseen hyvinvointimalliin kuuluu. Tehokkuus ilman huolenpitoa ei ole tehokkuutta; se siirtää kustannukset niiden ihmisten kannettavaksi, joilla on siihen vähiten varaa.

Lue lisää:

1. Kansalaisjärjestöjen näkymättömästä hoiva- ja huolenpitotyöstä:
Rūta Šerpytytė, Uttishta Sreerama Varanasi, and Thomas Olsson. 2026. Scaling Care-fully: Uncovering Labours of Care When Scaling Participatory Design in the Public Sector. In Proceedings of the 2026 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems (CHI ’26). Association for Computing Machinery, New York, NY, USA, Article 262, 1–19. https://doi.org/10.1145/3772318.3791207

2. Kansalaisjärjestöjen keskeisestä roolista asukkaiden osallistumisen tukemisessa:
Uttishta Varanasi, Rūta Šerpytytė, and Thomas Olsson. 2026. Frictions and constraints of institutioning: Facilitating equitable participatory design with migrants in municipalities. In Simeone, L., Gray, C. M., Verhoeven, A., de Götzen, A., Bakırlıoğlu, Y., Zohar, H., Stead, M., and Buwert, P. (eds.), DRS2026: Edinburgh , 8–12 June, Edinburgh, United Kingdom. https://doi.org/10.21606/drs.2026.566

3. Kansalaisjärjestöjen roolista yhdenvertaisen ja inklusiivisen asukasosallistumisen tukemisessa:
Uttishta Sreerama Varanasi, Rūta Šerpytytė, and Joanna Saad-Sulonen. 2026. Equitable and Inclusive PD for Public Services: Using Shared Reflexivity to Unpack Enablers and Limitations. In Proceedings of the 19th Participatory Design Conference 2026, Vol. 1: Full Papers (PDC ’26). Association for Computing Machinery, New York, NY, USA, 303–314. https://doi.org/10.1145/3796624.3796650

4. Miten rakennamme kumppanuuksia tutkimuksen, kansalaisjärjestöjen ja paikallishallinnon välillä:
Irena Bakić, Ville-Veikko Minkkinen, Rūta Šerpytytė, and Uttishta Varanasi. (2025). CO-CREATING ESPOO INTEGRATION SERVICES TOGETHER WITH MIGRANT RESIDENTS. Migration-Muuttoliike, 51(2), 10-13. https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/176626

5. Kansalaisjärjestöistä keskeisinä toimijoina maahanmuuttajataustaisten asukkaiden suomen kielen oppimisen, työkokemusten ja yhteiskunnallisen osallistumisen tukemisessa:
Sahradyan, S. (2022). Personal and institutional trajectories of language, employment and integration: An ethnography with migrant NGO practitioners (Doctoral dissertation, University of Jyväskylä). https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_84293

6. Kansalaisjärjestöjen roolista inhimmillisen, osallistavan ja yhdenvertaisen sote-uudistuksen edistäjinä:
Eveliina Saari, Arja Halkoaho, Jaana Leikas. (2026). Sote-järjestöt ovat tärkeä hoivaa uudistava voimavara. CAREFUTURE- hankkeen nettisivu: https://www.ttl.fi/sote-jarjestot-ovat-tarkea-hoivaa-uudistava-voimavara Viitattu 6.10.2026.

Allekirjoittaneet

Aaro Tupasela, University of Helsinki

Amir Pakpour, Tampere University

Anna Krzywoszynska, Oulun Yliopisto

Anna-Leena Kurki, Finnish Institute of Occupational Health

Annukka Svanda, Aalto University

Camila Hergatacorzian, Aalto University

Chau Can Nguyen Bao, Tampere University

Daria Kosinova, University of Turku / Tampere University

Eveliina Saari, Finnish Institute of Occupational Health

Irena Bakic, Espoo kaupunki

Jaana Leikas, University of Vaasa

Johanna Ylipulli, University of Vaasa

Katarzyna Kärkkäinen, University of Jyväskylä

Leonardo Custódio, Åbo Akademi University

Meri Kulmala, University of Helsinki

Minna Horowitz, Helsingin yliopisto

Nils Ehrenberg, University of Vaasa

Pekka Tuominen, University of Helsinki

Riikka Taavetti, University of Turku

Rūta Šerpytytė, Tampere University / Aalto University

Saara Toukolehto, University of Oulu

Sonya Sahradyan, University of Jyväskylä

Thomas Olsson, Tampere University

Tiina Suopajärvi, University of Oulu

Tom Bäckström, Aalto University

Uttishta Varanasi, Aalto University

Ville-Veikko Minkkinen, Aalto University

Zahra Hosseini, University of Helsinki

Open letter: NGOs Are Vital to Finnish Society and Research

Non-Governmental Organizations are often the only bridge
between public institutions and the people
those institutions are meant to serve.

Teksti suomeksi yllä

To policy makers,

We, the undersigned academics, educators, and scholars, recently have become increasingly concerned about the deep cuts the government has initiated towards Non-Governmental Organizations (NGOs) in Finland that threatens their existence. These cuts will cause not only immediate harm when depriving the most vulnerable residents of vital support resources, but also less visible long-term challenges, such as conducting scientific research that is grounded in real struggles. We call on decision-makers to reconsider the necessity of these cuts.

Due to the threat of STEA grant cuts, many NGOs supporting vulnerable communities in Finland are forced to lay off their employees, which significantly impacts their ability to support those in need of help and assistance. This is especially true for those already struggling to be seen and heard, and find a place to belong. In relation to migrant integration, NGOs play a significant role in informing and counseling migrant individuals on a daily basis through channels like digital service support, Finnish and Swedish language cafes, and network building initiatives, all of which support civic participation and strengthen our democracy. They also act as important proponents for marginalized and ‘silent’ groups when societal decisions are made and laws prepared. There are processes such as working groups set up for the preparation of the legislation that are not accessible for individuals but invited NGOs can take part.

The cuts also erode the conditions under which research can meaningfully inform public service development and improvement. We, as academics, often rely on NGO partners to help us find the right research participants, provide invaluable insight into their communities, and more broadly help build trusting relationships between science and the public. This is especially important in participatory, non-extractive research that engages with participants as equal knowledge creators, and not just data points. These collaborations are only possible when NGOs have sufficient funding and can dedicate time to support our research. Notably, such partnerships are often implicit and invisible in terms of funding reports.

NGOs should not be seen merely as an additional layer of social support on top of public services. They are often the only bridge between public institutions and the people those institutions are meant to serve. NGOs often take on labor intensive roles of community building, trust-building, representational and translational work (both in terms of language, but also from complex systems to understandable, accessible information), that public institutions are unable to do in their current capacity. Our research shows that cuts to this funding significantly impact the relationships, trust in institutions, and on-the-ground knowledge that make public services egalitarian and universal, as is custom in the Nordic welfare model. Efficiency without care is not efficient; it moves the cost onto the people who can least afford to carry it.

Signed

Aaro Tupasela, University of Helsinki

Amir Pakpour, Tampere University

Anna Krzywoszynska, Oulun Yliopisto

Anna-Leena Kurki, Finnish Institute of Occupational Health

Annukka Svanda, Aalto University

Camila Hergatacorzian, Aalto University

Chau Can Nguyen Bao, Tampere University

Daria Kosinova, University of Turku / Tampere University

Eveliina Saari, Finnish Institute of Occupational Health

Irena Bakic, Espoo kaupunki

Jaana Leikas, University of Vaasa

Johanna Ylipulli, University of Vaasa

Katarzyna Kärkkäinen, University of Jyväskylä

Leonardo Custódio, Åbo Akademi University

Meri Kulmala, University of Helsinki

Minna Horowitz, Helsingin yliopisto

Nils Ehrenberg, University of Vaasa

Pekka Tuominen, University of Helsinki

Rūta Šerpytytė, Tampere University / Aalto University

Riikka Taavetti, University of Turku

Saara Toukolehto, University of Oulu

Sonya Sahradyan, University of Jyväskylä

Thomas Olsson, Tampere University

Tiina Suopajärvi, University of Oulu

Tom Bäckström, Aalto University

Uttishta Varanasi, Aalto University

Ville-Veikko Minkkinen, Aalto University

Zahra Hosseini, University of Helsinki

Avoin kirje: Kansalaisjärjestöt ovat elintärkeitä suomalaiselle yhteiskunnalle ja tutkimukselle

Kansalaisjärjestöt ovat usein ainoa silta
julkisten instituutioiden ja niiden ihmisten välillä,
joita näiden instituutioiden on tarkoitus palvella.

Arvoisat päättäjät,

Lue lisää:

Allekirjoittaneet

Open letter: NGOs Are Vital to Finnish Society and Research

Non-Governmental Organizations are often the only bridge
between public institutions and the people
those institutions are meant to serve.

To policy makers,

Further reading:

Signed

Kansalaisjärjestöt ovat usein ainoa silta julkisten instituutioiden ja niiden ihmisten välillä, joita näiden instituutioiden on tarkoitus palvella.

Arvoisat päättäjät,

Lue lisää:

Allekirjoittaneet

Open letter: NGOs Are Vital to Finnish Society and Research

Non-Governmental Organizations are often the only bridge between public institutions and the people those institutions are meant to serve.

To policy makers,

Further reading:

Signed

Kansalaisjärjestöt ovat usein ainoa silta
julkisten instituutioiden ja niiden ihmisten välillä,
joita näiden instituutioiden on tarkoitus palvella.

Non-Governmental Organizations are often the only bridge
between public institutions and the people
those institutions are meant to serve.