Trust-M uutiskirje nro. 1

Trust-M on Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama projekti, jossa tutkitaan inklusiivisten ja luotettavien digitaalisten palvelujen kehittämistä maahanmuuttajille Suomessa. Tutkimme erityisesti, miten palveluihin luottamista voisi tukea. Rahoituksen toinen kolmivuotiskausi on juuri alkanut, ja sen myötä siirrämme painopisteen enemmän tutkimustulosten levittämiseen ja tunnetuksi tekemiseen.

Hankkeemme koostuu useasta eri työpaketista:
Luottamus: (johtaja: Johanna Ylipulli) tutkii, miten ihmiset alkavat luottaa – tai menettävät luottamuksensa – tekoälyä hyödyntäviin digitaalisiin julkisiin palveluihin Pohjoismaiden hyvinvointivaltiokontekstissa, erityisesti maahanmuuttajien näkökulmasta. Se vertailee viranomaisten ja instituutioiden tapaa määritellä ja kehystää digitaalisia palveluita ja vertaa näitä maahanmuuttajien arkisiin käyttökokemuksiin. Löydetyt ristiriidat auttavat konkretisoimaan, miten palveluita voidaan kehittää. Lisäksi työpaketti on purkanut luottamuksen käsitettä muotoon, joka helpottaa sen jalkauttamista palveluiden kehityksessä. Politiikka ja Laki: (johtaja: Aaro Tupasela), selvittää, miten laki, politiikka, etiikka ja sosiotekninen suunnittelu kietoutuvat yhteen tekoälyavusteisten julkisten palvelujen kehittämisessä Suomessa, erityisesti maahanmuuttajien kotoutumisen yhteydessä; vertaamalla paikallisia käytäntöjä kansallisiin sosioteknisiin kuvitelmiin työpaketti auttaa määrittämään myöhempää teknistä työtä ohjaavat käsitteelliset ja normatiiviset vaatimukset. Palvelumuotoilu: (johtaja: Thomas Olsson), tutkii ja suunnittelee julkisia hybridipalveluja maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseksi ja sovittaa yhteiskuntatieteelliset havainnot käytännön ratkaisuiksi osallistavien menetelmien avulla tiiviissä yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Digitaaliset mahdollisuudet: (johtaja: Tom Bäckström), kehittää teknologioita, jotka mahdollistavat luotettavat ja inklusiiviset palvelut, keskittyen puheteknologioihin ja tekoälyyn. Työpaketit tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään ja Espoon kaupungin kanssa, ja Yhteistyö: (johtaja: Sanna Lindholm), koordinoi tutkimusyhteistyötä kaupungin kanssa.

Ota yhteyttä hankkeen vuorovaikutusvastaavaan (ville-veikko.minkkinen@aalto.fi) tai hankkeen muihin henkilöihin, jos olet kiinnostunut kuulemaan enemmän!

Privacy in Speech Technology
Tämän tiivistelmän tekemiseen on hyödynnetty tekoälyä.

Tämä artikkeli käsittelee puheteknologiaa, esimerkiksi puheohjattuja laitteita ja puheentunnistusta, sekä niihin liittyviä yksityisyysongelmia.
Puhe on ihmisille luontevin tapa viestiä, ja siksi puheeseen perustuvat palvelut ovat helppoja ja houkuttelevia. Samalla puhe sisältää aina paljon yksityistä tietoa: mitä sanomme, mutta myös sivutietoa, kuten vihjeitä terveydestä, tunne‑tilasta, taustasta ja ihmissuhteista. Näitä tietoja voidaan käyttää väärin, esimerkiksi hintojen nostamiseen, häirintään, kiristykseen tai vainoamiseen.

Artikkeli selittää ymmärrettävästi, millaisia yksityisyysuhkia puheteknologiaan liittyy, millaisia menetelmiä on käyttäjien yksityisyyden suojaamiseksi ja miten näiden menetelmien toimivuutta mitataan, sekä miten ihmiset kokevat puheyksityisyyden ja millaisia yhteiskunnallisia ja oikeudellisia seurauksia asialla on.
Lisäksi artikkeli esittää, missä asioissa tarvitaan kipeimmin uusia ratkaisuja ja jatkokehitystä.

Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Tom Bäckström
Julkaisu löytyy osoitteesta: https://doi.org/10.1109/JPROC.2025.3632102

Migrants’ perceptions of ai-driven chatbots in public services: potentials and concerns for inclusion
Tämän tiivistelmän tekemiseen on hyödynnetty tekoälyä.

Tässä artikkelissa tarkastellaan maahanmuuttajien näkemyksiä tekoälychatboteista Suomen julkisissa palveluissa. Haastattelujen perusteella suurin osa ei tuntenut julkisen sektorin chatbotteja tai oli käyttänyt niitä vain vähän, ja suhtautuminen oli varauksellista. Sen sijaan ChatGPT oli monelle tuttu. Vaikka kokeneet käyttäjät oppivat arvioimaan vastausten luotettavuutta, huolia liittyi palvelujen epäinhimillistymiseen ja liialliseen luottamukseen. Tulokset korostavat sekä AI-palvelujen mahdollisuuksia että haasteita, ja tarvetta inklusiivisille, läpinäkyville ja kulttuurisesti sensitiivisille ratkaisuille.

Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Zahra Hosseini
Julkaisu löytyy osoitteesta: Migration-Muuttoliike Vol 51 Nro 2 (2025) s 4-9

Tässä haastattelussa Tom Bäckström käy läpi puheteknologioiden turvallisuuteen liittyviä näkökulmia artikkelinsa pohjalta:
Äänesi paljastaa enemmän kuin uskot – tutkijat kehittävät keinoja suojata puheeseen kätkeytyvää tietoa | Aalto-yliopisto

Julkisia palveluja kehitettäessä vähemmistöjen tarpeet voivat helposti jäädä vähemmälle huomiolle. Tästä syystä projektissa haluttiin varmistaa, että maahanmuuttajataustaisten asukkaiden näkemykset ovat aidosti mukana kehittämisessä, sillä uskomme, että yhteiskehittäminen tuottaa inklusiivisempia, käyttäjäystävällisempiä ja luotettavampia digipalveluja sekä ratkaisuja, joista hyötyy koko yhteisö. Hyvä esimerkki on “Tervetuloa Espooseen” -kortin uudistaminen maahanmuuttajien itsensä suunnittelemana, mikä osoitti, että osallistuminen vahvistuu, kun yhteisön osaaminen ja ääni ovat läsnä koko prosessin ajan. Kehitimme toimintatapoja osallisuuden vahvistamiseksi, jotta kotona lapsia hoitavat vanhemmat pystyivät osallistumaan kehittämiseen. Lue lisää yhteiskehittämisen tavoistamme Muuttoliike lehdestä: Migration-Muuttoliike Vol 51 Nro 2 (2025) s 10-13

Kotoutuminen ja pärjääminen suomalaisessa yhteiskunnassa usein kärjistyy digitaalisiin taitoihin – ne määrittävät, kuka pääsee palveluihin, ymmärtää oikeutensa ja voi toimia itsenäisesti. Kun digitaaliset järjestelmät oletetaan neutraaleiksi, vastuu epäonnistumisista siirtyy ihmisille, vaikka ongelma on usein itse järjestelmässä.
Digitaalinen osallisuus ei ole taito – se on vallan rakenne maahanmuuttajien kotoutumisessa (tekstin lukeminen vaatii LinkedIn tunnuksen)
Alkuperäisen tekstin on kirjoittanut: Artëm Kuosti, DigiUp- toiminnan päällikkö, Moniheli

Sanna Wong-Toropaisen blogikirjoitus kuvaa, miten EU:n viisi keskeistä digisääntelyä muokkaavat datan hallintaa lisäämällä datan saatavuutta innovaatioiden ja erityisesti tekoälyn kehittämiseksi samalla, kun pyritään suojaamaan perusoikeuksia, kuten yksityisyyttä. Kirjoitus tarkastelee jännitettä laajemman datan hyödyntämisen ja riittävien suojatoimien välillä sekä EU:n tekoälyasetuksen että Suomen ajankohtaisten lainsäädäntöuudistusten kautta.
The Role of EU data regulations in building trust in digital services
Alkuperäisen tekstin on kirjoittanut: Sanna Wong-Toropainen

Osallistu digitaalisen osallistumisalustan tutkimukseen:
Espoon kaupunki pilotoi digitaalista osallistumisalustaa nimeltä Voxit, jonka avulla kaupunki voi kuulla asukkaiden näkemyksiä ja tunnistaa paremmin heidän toiveitaan ja mielipiteitään. Osana tätä pilottia etsimme nyt osallistujia haastateltaviksi alustan käyttökokemuksista! Tutkimus alkoi 2.2.2026.

Linkki alustalle ja lisätietoa tutkimuksesta löytyy täältä:
https://www.espoo.fi/fi/osallistu-ja-vaikuta/voxit-anna-aanesi-kuulua-paatoksenteossa#liikunta–ja-hyvinvointilautakunnan-ptksenteko–jrjestavustukset–keskustelu-22—2222026-79195

Täytäthän alustalla olevan lomakkeen, ja otamme sinuun yhteyttä varataksemme ajan haastatteluun, mikäli tulet valituksi tutkimukseen. Haastattelu kestää noin tunnin, ja se voidaan toteuttaa toiveidesi mukaan joko verkossa tai kasvotusten. Valituille osallistujille lahjoitamme 20 euron arvoisen Espresso House -lahjakortin kiitokseksi.

Haastattelu on osa Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin välistä yhteistä tutkimushanketta. Tavoitteenamme on ymmärtää kokemuksiasi Voxit-alustan käytöstä sekä sitä, miten alusta vaikuttaa suhteeseesi kaupunkiin.

Lisätietoja ja tarkennuksia saat ottamalla yhteyttä:
Uttishta Varanasi (Aalto-yliopisto), uttishta.varanasi@aalto.fi / +358 50 4117833

Yhteenveto järjestämästämme ETMU-konferenssista:
Viime vuoden lopulla, 13.–14. marraskuuta 2025, Trust-M sai kunnian järjestää vuotuisen ETMU-konferenssin Helsingin yliopistossa. Tapahtuma kokosi yhteen yli 120 osallistujaa useista eri maista, mukaan lukien tutkijoita, päättäjiä, opiskelijoita ja käytännön toimijoita.

Sessioissa käytiin vilkasta keskustelua, joka jatkui usein myös kahvitauoilla. Professori Karolina Follisin ja apulaisprofessori Amanda Paz Alencarin keynote-puheenvuorot tarjosivat kiinnostavia näkökulmia ja johdattelivat päivän teemoihin. Useissa sessioissa käsiteltiin keskeisenä teemana teknologioiden roolia, sekä integraatiota ja osallisuutta edistävinä, että niitä poissulkevina tekijöinä. Taide ja osallistavat työpajat olivat niin ikään tärkeä osa konferenssia ja korostivat uusien ilmaisun ja vuoropuhelun muotojen merkitystä akateemisessa maailmassa ja sidosryhmien välillä. Konferenssi tarjosi erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen ja ajatustenvaihtoon teeman “Breaking (digital) barriers: Designing and conceptualizing technologies of inclusive societies” ympärillä.

Ensi vuoden ETMU-konferenssin järjestää Mobile Futures -tutkimuskonsortio. Odotamme innolla, että tapahtuma jatkaa kasvuaan ja inspiroi myös tulevaisuudessa!

Lue lisää ETMU organisaatiosta täältä: Mikä on ETMU? – ETMU
Lue lisää Mobile Futures – tutkimuskonsortiosta täältä: Mobile Futures